HakemistoSivukarttaYrityksille

 

Lasten runot ja lorut

EtusivuLisää suosikkeihinInfoOta yhteyttä

 

Mukavia runo- ja loruklassikoita monenlaiseen käyttöön:

lasten onnittelukortteihin, syntymäilmoituksiin tai ristiäiskutsuihin.

>Ehdota runoa/lorua

 

Meidän vauva

 

Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee niin kuin kuu.

Mille meidän isä irvistelee: baby I love You

Mikä kaikkien on suosikki, jopa naapuritkin tykkää.

Mitä kaikki pihan lapset kilvan kärryillämme lykkää.

 

Se on se meidän uusi vauva -nimeä en muista.

Se joskus karjuu niin et' pikkulinnut tippuu puista.

Ei kävele, ei konttaa - silti emme pääse karkuun.

sen vuoksi usein yölläkin me heräilemme parkuun.

 

On koira meillä myös vaan vauva näyttää pienemmältä.

ei pääse ruokapöytänkään -ei ihme jos on nälkä.

Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee niin kuin kuu.

Mille meidän isä salaa kuiskaa: baby I love You

 

Nyt tulkaa kaikki katsomaan kun vauva hymyilee

-niin tiedättepä senkin missä onni lymyilee.

 

- P. Rasinkangas-

 

 

Lounatuulen laulu

 

Lounatuuli tuo pienen laulun

Kenelle tuuli kertoo sen?

Niille joilla on nauravat korvat

ja joilla silmät on lapsien

 

Selässä lounatuulen ajaa

viiriäiset ja varpuset,

kun tuuli ylittää tuhat rajaa

sylissään hilpeät sävelet
 

Sillä on pitkä sininen tukka

ja viikset auringonsäteistä

Sillä on hampaissaan kanelinkukka

ja siivet on pilvenhöyhentä

 

Mitä se lounatuuli itkee?

Se itkee mustia kaupunkeja

Se suree viivasuoria suita

ja nälkäisiä lapsia

Mitä se lounatuuli nauraa?

Se nauraa jos joku on iloinen

Se nauraa kun hyvän kaverin löytää

lohikäärmeen tai ihmisen

Lounatuuli tietää

että kiinassa lohikäärmeitten on maa

Siellä lohikäärmeet tanssii polkkaa

ja nauraa ja narua hypätä saa

 

Siellä tuhat silkki-ikkunaa

katsoo kun maljoja kohottaa

tuhat lohikäärmettä nauravaa

 

Ja kanelinkukkia varistaa

puu polulle jolla vaeltaa

neiti käärme silmissä hopeaa

neiti vihreitä korviaan heiluttaa

juo omenaviiniä makeaa

Taas mitä se neiti kuulostaa?

 

Lohikäärme nimeltä Anselmus

on neidin uusin ihastus.

 

- Kaarina Helakisa-

 

Iltalaulu Riikalle

 

Me isäsi kanssa seisottiin

käsi kädessä tässä

ja juteltiin ihan hiljaksiin:

”Nyt se on elämässä.”

Sinä olit ihan pikkuinen,

ehkä viikon vanha vasta.

Minä sanoin: ”Pilvi kukkasten

kai ympäröi tätä lasta,

 

ja perhoset, lintuset untuvapäät

tuntuu lentävän korin yllä.”

Isä kysyi: ”Näkyjäkös sinä näät?”

Ja minä: ”No ihmeitä kyllä.”

Sinä olit ihme tietysti

- vaikka poruun puhkesitkin.

Imit minusta maitoa nälkääsi.

Minä ilosta nauroin ja itkin.

 

”Sill’on ripsissä tähden säkeneet”,

Isäs naurahti ja keksi:

”Sen varpaat on puolukan raakileet.”

Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.

Löi kolmisin sydämemme.

"Tästä tulee kai hyvä ihminen”,

me puhuimme toisillemme.

 

 - Kaarina Helakisa -

 

 

Nuku nuku lapsi

 

Kun syvenevät varjot ja elämä on unta,

niin nukkuvalle aukee tähtivaltakunta.

On siellä sadut totta

ja ihme luonnollista.

Se maailma on tehty lasten unelmista.

 

Kun siellä puhtaanvalkeilla unen untuvilla,

on kehto myöskin huomispäivän unelmilla.

On suljettu se maailma meiltä aikuisilta,

vaan uni lapset kantaa sinne joka ilta.

 

Se lapsen unimaalima pahuutta on vailla.

On siellä kaikki hyvää kauniin sadun lailla.

Voi siihen uneen viedä vain aito lapsenmieli

On siellä ainut kieli sydämemme kieli.

 

- Vexi Salmi -

 

 

Naurua

 

Niin hassunkurisen touhun nään:

suu tuoss' on sepposen seljällään,

suu pieni ja hampaaton.

Se naurua on!

 

Suu pieni mikä sua naurattaa?

Mikä ilo noin sirriin silmät saa?

Näin kyselen mä lapseltain.

Se nauraa vain.

 

Se on lämmintä maitoa pullollaan.

Sill' on äidin suukkonen otsallaan.

Se on kurkkua myöten kylläinen peto pikkuinen.

Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat.

Sinä siunaat kättemme toukoma

 

Nyt vasta ne tähkän kantaa:

Sinä annat meidän antaa.

 

- A. Hellaakoski-

 

 

Copyright Ipanalle Ky ja Studio Satu Kukka