|
Meidän vauva
Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee
niin kuin kuu.
Mille meidän isä irvistelee: baby I love You
Mikä kaikkien on suosikki, jopa naapuritkin tykkää.
Mitä kaikki pihan lapset kilvan kärryillämme lykkää.
Se on se meidän uusi vauva -nimeä en muista.
Se joskus karjuu niin et' pikkulinnut tippuu puista.
Ei kävele, ei konttaa - silti emme pääse karkuun.
sen vuoksi usein yölläkin me heräilemme parkuun.
On koira meillä myös vaan vauva näyttää pienemmältä.
ei pääse ruokapöytänkään -ei ihme jos on nälkä.
Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee niin kuin kuu.
Mille meidän isä salaa kuiskaa: baby I love You
Nyt tulkaa kaikki katsomaan kun vauva hymyilee
-niin tiedättepä senkin missä onni lymyilee.
- P. Rasinkangas-
Lounatuulen laulu
Lounatuuli tuo pienen laulun Kenelle tuuli
kertoo sen? Niille joilla on nauravat korvat
ja joilla silmät on lapsien
Selässä lounatuulen ajaa viiriäiset ja varpuset,
kun tuuli ylittää tuhat rajaa sylissään hilpeät
sävelet
Sillä on pitkä sininen tukka ja viikset
auringonsäteistä Sillä on hampaissaan
kanelinkukka ja siivet on pilvenhöyhentä
Mitä se lounatuuli itkee? Se itkee mustia
kaupunkeja Se suree viivasuoria suita
ja nälkäisiä lapsia Mitä se lounatuuli nauraa?
Se nauraa jos joku on iloinen Se nauraa kun
hyvän kaverin löytää lohikäärmeen tai ihmisen
Lounatuuli tietää että kiinassa lohikäärmeitten
on maa Siellä lohikäärmeet tanssii polkkaa
ja nauraa ja narua hypätä saa
Siellä tuhat silkki-ikkunaa katsoo kun maljoja
kohottaa tuhat lohikäärmettä nauravaa
Ja kanelinkukkia varistaa puu polulle jolla
vaeltaa neiti käärme silmissä hopeaa
neiti vihreitä korviaan heiluttaa juo
omenaviiniä makeaa Taas mitä se neiti kuulostaa?
Lohikäärme nimeltä Anselmus on neidin uusin
ihastus. - Kaarina
Helakisa- |
Iltalaulu Riikalle
Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
”Nyt se on elämässä.”
Sinä olit ihan pikkuinen,
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: ”Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,
ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.”
Isä kysyi: ”Näkyjäkös sinä näät?”
Ja minä: ”No ihmeitä kyllä.”
Sinä olit ihme tietysti
- vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.
”Sill’on ripsissä tähden säkeneet”,
Isäs naurahti ja keksi:
”Sen varpaat on puolukan raakileet.”
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.
Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen”,
me puhuimme toisillemme.
- Kaarina Helakisa -
Nuku nuku lapsi
Kun syvenevät varjot
ja elämä on unta,
niin nukkuvalle aukee tähtivaltakunta.
On siellä sadut totta
ja ihme luonnollista.
Se maailma on tehty
lasten unelmista.
Kun siellä puhtaanvalkeilla
unen untuvilla,
on kehto myöskin
huomispäivän unelmilla.
On suljettu se maailma
meiltä aikuisilta,
vaan uni lapset
kantaa sinne joka ilta.
Se lapsen
unimaalima pahuutta on vailla. On siellä
kaikki hyvää kauniin sadun lailla.
Voi siihen uneen viedä vain aito
lapsenmieli
On siellä ainut kieli sydämemme kieli.
- Vexi Salmi -
Naurua
Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposen seljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!
Suu pieni mikä sua naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen mä lapseltain.
Se nauraa vain.
Se on lämmintä maitoa pullollaan.
Sill' on äidin suukkonen otsallaan.
Se on kurkkua myöten kylläinen peto
pikkuinen.
Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat.
Sinä siunaat kättemme toukoma
Nyt vasta ne tähkän kantaa:
Sinä annat meidän antaa.
- A. Hellaakoski- |